Haastehakemus
Oulun käräjäoikeus
Haastehakemus
Kantaja
Erkki Johannes Aho
Merenojantie 9 B 16
85100 Kalajoki
puh. 044-3025948
Vastaaja
Tiina Sarparanta
Oulun poliisilaitos
Kajaanin yksikkö
Asia: Virkavelvollisuden laiminlyönti, törkeä virka-aseman väärinkäyttö, esitutkintalain, poliisilain, perstuslain ja ihmisoikeussopimusten vastainen toiminta, rikollisten suojelu, rikosten peittely, ihmisoikeussopimusten vastainen menettelynä muun muassa kidutus
Vaatimukset: Vaadin Sarparannalle Suomen lain mukaista ankarinta rangaistusta eli elinkautista vankeutta ja viraltapanoa. Vaadin Suomen valtiolta taloudellisten vahinkojen korvaamista ja henkisten kärsimysten korvaamista.
Selostus tapahtumista
Minä, Erkki Johannes Aho, olen tehnyt Oulun poliisille rikostutkintapyynnön Oulun käräjäoikeuden laamannin Antti Savelan ilmoituksen perusteella, kun hän ilmoitti minulle, että asiani on rikosasia R20/295. Oulun poliisi on muuttanut rikostutkintapyynnön S-asiaksi eli 5770/S/551420.
28.03.2020
Hyvä Erkki Aho
Kirjeessänne
selostamanne asia on Oulun käräjäoikeudessa vireillä rikosasiana
diaarinumerolla R 20/925.
Ystävällisin terveisin
Antti
Savela
laamanni
Rikosylikonstaapeli Tiina Sarparanta on tehnyt 06.08.2020 tutkinnan päätöksen 5770/S/5514/20.
Tutkintapäätös on tässä
Uudistan kiirehtimispyyntöni tutkinnanjohtaja Tiina Sarparannalle
Perustuslain 21 §:n mukaan minulla on oikeus saada asiani käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä. Minä olen todistanut Teille, että aikanaan Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n väliset kauppasopimuksissa tehtiin 60 miljoonan tärkeä petos ja kauppasopimukset olivat laittomat. Kaupanvahvistajaksi on merkitty tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka on ollut esteellinen toimimaan syyttäjänä kaikissa niissä oikeudenkäynneissä joissa on käyty oikeutta ko. Kauppasopimuksissa.
Lisäksi olen todistanut, että kauppasopimukset on sitovasti ja lopullisesti purettu myyjän toimesta ja siten myyjällä ei ole ollut minkäänlaista saatavaa konkurssiinhaetulta PR-Teollisuus Oy:ltä. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä on hakenut PR-Teolllisuus Oy.n väärillä tiedoilla konkurssiin, koska kaupat oli purettu eikä saatavaa ollut ja kaiken lisäksi konkurssihakemukessa mainitut takaukset olivat maksettu ja kauppojen purun yhteydessä takaukset olivat jo purkautuneet. Syyttäjä Sul Heiskari oli lähettänyt konkurssihakemuksen varatuomari Paavo M. Petäjälle, joka oli antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman asianomaistetn tietämättä ja ilma valtuutusta eli ilman asianomaisten valtakirjoja. Varatuomari Paavo M. Petäjä on tunnustanut rikoksensa. Asianajaja Asko Keränen on jättänyt konkurssiasiassa valituksen tekemättä Vaasan hovioikeudelle. Siksi väärä konkurssipäätös on jäänyt voimaan ja sitä rikolliset ovat tietoisesti käyttäneet hyväkseen uusien rikosten aikaansaamiseen.
Rikokset eivät ole vanhentuneet, koska rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissa ja asiat ovat olleet keskeytyksettä vireillä koko lähes 26 vuoden ajan. Lisäksi ulosotto pitää rikokset avoimena. Kysymykksessä on myös ihmisoikeusrikos ja perustuslain vastainen toiminta kun ole saanut esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä lähes 26 vuoteen.
Olen toimittanut Teille myös salaiseksi julistetun SSP-sopimuksen, mikä on osa valtiopetosta. Siinä määriteltiinyritysten kaatamisperusteet ja alat jolta ylikapasiteetti poistetaan. Sopimus on on tehty 22.10.1993 Esko Ahon hallituksen ja neljän ostajapankin välillä. Tuon soimuksen perusteella markkinoilta poistettiin kymmeniä tuhansia yrityksiä ja pankit pelastettiin. PR-Teollisuus on juuri yksi tuollainen yritys, joka poistettiin SSP-sopimuuksen perusteella. Valtiopetos pitää rikokset avoimena.
Teillä tutkinnanjohtajana ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin tehdä sellainen päätös, jossa Suomen valtio määrätään korvaamaan kaikki aiheuttamansa valtavat taloudelliset vahingot ja hirvittävät henkiset kärsimykset Erkki Aholle. Tämän päätöksen perusteella Suomen valtio joutuu maksamaan vahingonkorvaukset minulle. Suomen valtion tehtävänä on tuomita kaikki asioissani rikoksiin syyllistyneet Suomen lain mukaiseen oikeudelliseen rangaistukseen ja taloudelliseen korvaukseen.
Te olette itse kirjallisesti todistaneet saaneenne todistusaineistot asiassani ja olen esittänyt Teille oikeustieteen tohtorin tarkistaman juridisen argumentoinnin asioissa.
Pyydän kiireellistä päätöstä asioissa vahingonkorvausten osalta.
Tutkinnanjohtaja Tiina Sarparanta
Pyydään kiirehtimään asiani käsittelyä. Vetoan perustuslain 21 §:ään.
Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
LA 01.08.2020 Perusteet sille, että olen oikeassa ja että on syytä epäillä, että Suomen valtion viranomaiset toimivat rikollisesti
http://kalajokinen.blogspot.com/2020/08/la-01082020-perusteet-sille-etta-olen.html
Teille on toimitettu todistusaineistot ja Te itse olette todistaneet kirjallisesti vastaanottaneenne todistusaineistot asiassa.
28.03.2020
Hyvä Erkki Aho
Kirjeessänne selostamanne asia on Oulun käräjäoikeudessa vireillä rikosasiana diaarinumerolla R 20/925.
Ystävällisin terveisin
Antti Savela
laamanni
Oulun käräjäoikeus jätti asian käsittelemättä. Minun näkemykseni on se, että se johtuu siitå, että poliisi ei ollut tutkinut asiaa eikä syyttäjä näinollen ollut yhtynyt syytevaatimukseeni.
Rikos on tämä:
Olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana 25 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. En ole saanut esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 25 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja olen joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Olen joutunu hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni. Minulle on aiheutetu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän vaikea asia.
Katson, että viranomaisten toiminta asiassani täyttää kidutuksen tunnusmerkistön.Suomen viranomaisten toiminta asiassani on ollut perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaista. Kohtelu täyttää kiistatta ihmisoikeusrikoksen tunnusmerkistön ja ennenkaikkea kidutuksen tunnusmerkistön. Viranomaisten toiminta asiassani on ollut perustuslain ja rikoslain vastaista.
Rikolliset ovat tunnustaneet tekonsa ja todistusaineistot ovat kiistattomat. Entinen asianajaja Asko Keränen on tunnustanut rikoksensa ja varatuomari Paavo M. Petäjä ovat tunnustaneet rikoksensa. He ovat toimineet syyttäjä Sulo Heiskarin ja poliisi Raimo Ollilan rikoskumppaneina. Esteellinen syyttäjä on estänyt rikostutkinnat ja poliisi Raimo Ollila on laiminlyönyt virkavelvollisuutensa.
Koska vahingonkorvauslaskelman loppusumma on muodostunut varsin suureksi niin olen valmis tekemään sopimuksen Suomen valtion kanssa ja kohtuullistamaan vaatimukseni. Olen valmis tekemään sopimuksen XX miljoonan euron vahingonkorvaussummalla. Luonnollisesti ulosotto pitää lopettaa ja väärät tuomiot on purettava. Pyydän asian kiireellistä käsittelyä.
Kalajoella 30.07.2020
Kalajoella 20.08.2020
Erkki Aho
Merenojatie 9 B 16
85100 Kalajoki
044-3025948
Nimeni on Erkki Aho
Tutkittava asia on tässä. Aluksi asioiden taustat
Alavieskan
Puurakenne Oy:n historia alkaa vuodesta 1973 jolloin tapahtuivat
ensimmäiset yhteydenotot tulevien osakkaiden ja Alavieskan kunnan
välillä. Toiminta aloitettiin ikkunatuotannolla. Vuonna 1975
aloitettiin elementtituotanto. Elementtien valmistus oli vielä
tuohon aikaan aika tuntematon käsite, sillä yleensä talot tehtiin
paikan päällä kappaletavarasta. Vuonna 1977 talopaketit olivat
edelleen pääosassa jolloin niitä toimitettiin 50 kappaletta.
Vuonna 1978 valmistettiin rivitalo- ja
hallielementtejä.
Kostamukseen ja Neuvostoliittoon sekä
Norjaan alkanut vienti nosti koko vuoden valmistuksen 90
talopakettiin. Oman sahalaitoksen rakennustyöt käynnistyivät 1980.
Toiminta laajeni jo 124 talopaketin toimitukseen ja silloin
aloitettiin tuotantolinjan laajennusinvestoinnit. Vuonna 1983
saatettiin loppuun Alavieskan kunnan kanssa yhteistyössä toteutettu
elementtihallin ja höyläämö-ristikkohallin rakentaminen. Tuotanto
oli silloin 162 talopakettia.
Vuoden 1986 alussa yhtiön toimitusjohtajaksi tuli Tapani Kääntä. Uuden vetäjän myötä toimintaan tuli uusia idoita ja tuulia, Alihankinta tehostui ja uusi tuotenimi PR-Talot syntyi. Tuotanto kasvoi 178 talopakettiin. Alavieskan Puurakenne Oy:n myyntitoimintoja johdettiin tehokkaasti. Erillinen yhtiö markkinoi uutta talomallistoa voimakkaasti ja PR-Talot tuotemerkkiä lanseeraattiin läpi koko valtakunnan koko maan kattavan myyntiorganisaation avulla, jota veti Hannu Saksola. Tuotanto kasvoi 220 talopakettiin. Vuonna 1988 PR-Talot tuotemerkki löi itsensä läpi markkinoilla.
Vuonna 1989 PR-Talojen
täyspaketit olivat suosiossa. Meneillään oli hyvä rakennusbuumi
Uuden tuotantolaitoksen suunnittelu ja myöhemmin rakentaminen
käynnistyi. Tuotettiin uskomattomat 483 talopakettia ja tulosta
syntyi. Vuonna 1990 Alavieskan Puurakenne Oy tuotti uutta
PR-runkoelementtiä uudella tuotantolinjalla hivenen yli 490
talopakettia. Alkuperäistä PR-Ikkuna kehitettiin käynnistämällä
laatuprojekti. Tavoitteeksi asetettiin niin laadukas ikkuna, ettei
takuuskorjauksia tule. Ikkunatuotanto sai sähköstaattisen
maalauslinjan ensimmäisenä Suomessa.
Vuonna 1991 tuotettiin edellisvuosien määrä talopaketteja. PR-Talojen lisäksi tehtiin tunnetuksi käsitettä PR-Teollisuus, mikä käsitti talopakettien lisäksi hallit, urheilutilat, liikerakennukset, rivitalot, laitesuojat ja muut vastaavat rakennukset. Alavieskan Puurakenne Oy:ssä tuotevalikoimaan kuluivat vuodesta 1992 myös hirsiset omakotitalot ja vapaa-ajan asunnot. Päädyttiin hirsiprofiiliin, mikä tuli olemaan tiivis, mutta hengittävä, hyvännäköinen, helppo valmistaa ja teknisiltä ominaisuuksiltaan paras mahdollinen. Syntyi uusi PR-lamellihirsi. Hirsitaloja vietiin ennen kaikket Japaniin. Pitkän ja kovan työn jälkeen saattiin elementtitaloille ja ikkunoille viennin edellytyksille tärkeä Saksan laatustadardi ensimmäisenä talotehtaana Suomessa kesällä 1993.
Velkasaneeraukseen
Alavieskan
Puurakenne Oy:n kilpailijoista Honkarakenne Oy järjesti Kouri
Capital Oy:n avulla osakeannin ja keräsi markkinoilta kesällä
1987 kaikkiaan 36 miljoonaa markkaa. Seuraavana vuonna järjestettiin
uusi osakeanti, jolloin kerättiin 29,6 miljoonaa markkaa.
Honkarakenne oli lyhyessä ajassa kerännyt rahaa 66 miljoonaa
markkaa.
Vuosina
1992-94 Suomen Taloteollisuus Oy teki 500 miljoonan liikevaihdon ja
tappiota kertyi 160 miljoonaa markkaa. Suomen Taloteollisuuden
omistivat Sonkajärven kunta 35 %, Enso Gutzeit Oy 19 %, YIT-yhtymä
15 %, toimitusjohtaja Juhani
Pehkonen 8
% ja tehtaanjohtaja Jouko
Heiskanen 8
%.
Pyhännän Rakennuskonserni muodostettiin Pyhännällä
toimivasta Jukka-taloista, Pudasjärvellä toimivasta
Kontiotuotteesta ja Torniosta toimivasta Lapplitaloista. Ilman näitä
järjestelyjä Jukka-talot olsi mennyt konkurssiin. Ne tehtiin Kera
Oy:n johdolla, yhdistävänä tekijänä tässä prosessissa näytti
olevan Lars
Leevi Lestadius.
Lestadiolaisuuden lonkerot yltivät syvälle valtion
hallintoon.
Alavieskan Puurakenne Oy ei saanut terminoitua
ulkomaisia lainojaan, sillä Keski-Pohjan säästöpankki ei
suostunut Tapani
Käännän mukaan
terminoitiin. Tappiot olivat useita miljoonia. Keski-Pohjan
Säästöpankin isännistön pueenjohtaja rautiolainen Antti
Ojala totesi
29.11.1999 MOT-ohjelmassa, että yrityksiä kaadettiin pankin
vakavaraisuuden parantamiseksi. Asiakasyrityksiä siis uhrattiin
pankin talouden parantamiseksi, koska epävarmat saatavat voitiin
laittaa valtion avonaiseen pankkitukipiikkiin. Pankkikriisin
hoitotapa mahdollisti talotehtaiden pudostuspelin talotehtaiden
eloonjäämiskamppailussa. Yrityksiä ajettiin surutta konkurssiin,
sillä valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa
ollut yrittäjä. Taloudellinen lama tuli pankeille yhtä yllättäen
kuin yrittäjillekin.
Suomen valtio oli Kera Oy:n kautta
sijoittanut valtavia summia Suomen Taloteollisuus Oy:öön.
Alavieskan Puurakenne Oy:llä oli suurista talotehtaista
ylivoimaisesti vähiten velkaa ja sen taustat olivat kapeat, koska
se käytännössä oli perheyritys.
KEP:n
pankinjohtaja Korpela sanoi
Seuralehden haastattelussa 15.11.2002, että "katkaisimme
rahoitusneuvottelut kaikkein vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa.
Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaan kanssa,
koska valtio maksaa pankkien luottotappiot. Tyhminkin pankinjohtaja
tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa".
Kera
Oy:n ruumiinpesuryhmä
Kera
Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien mukaan
varatoimitusjohtaja Seppo
Arposen alaisuuteen
ns. ruuminpesuryhmä, jota johti talouspäällikkö Veikko Anttonen.
Sen tehtävänä oli pelastaa Kera Oy:n rahoittamat ns.
ongelmayritysket sekä minimoida tappiot. Ongelmayritysten
pelastamisessa huomioitiin myös tärkeiden rahoittajien eli
pankkien edut. Tappioiden minimointi tarkoitti sitä, että
markkinoilta poistettiin pankkien kanssa Kera Oy:n etuja ja
sijoituksia uhkaavat kilpailijat.
Alavieskan Puurakenne
Oy:llä ei ollut mahtavia taustavoimia ja samalla paikkakunnalla
toimi myös kilpailija Vieskan Elementti Oy lähes vierekkäisellä
tontilla. Alavieskan kunto oli Vieskan Elementti Oy:n osakas.
Alavieskan kunta ei ollut kiinnostunut Alavieskan Puurakenne Oy:n
pelastamisesta, koska yritys miellettiin vasemmistolaiseksi
yritykseksi. Helpompi oli neuvotella tapuliukon kanssa kuin
Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen kanssa.
Kera Oy oli
päättäänyt poistaa markkinoilta Alavieskan Puurakenne Oy:n. Se
tuli sen jatkajan ja omistajien tietoon myöhemmin, kun
PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksessa PR-Teollisuus Oy:n
hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Markku
Koski ilmoitti,
että on moitittu erittäin voimakkaasti siitä, että hän
lähti mukaan PR-Teollisuus oy:öön, vaikka se kuului markkinoilta
poistetavien listalle. Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo
Arponen oli
kuitenkin luvannut erään ravintolaillan jälkeen pelastaa Markku
Kosken.
Näin ilmoitti kansanedustaja Markku Koski. Näin myös tapahtui,
että Markku
Koski pelastettiin
Kera Oy:n toimesta.
Velkasaneerausmiehet
aloittivat likaisen työn
Alavieskan
Puurakenne Oy:lle tehtiin velkasaneeraussuunnitelma, minkä Kera Oy
ja Suomen Säästöpankki hyväksyivat velkasaneerauksen pohjaksi.
Velkasaneerausmiehet Hannu
Tuomaala ja
Lauri
Ylipukki laskuttivat
varsin lyhyestä ajasta yli miljoona markkaa. Tuomaala kävi
Saksassa tutustumassa Alavieskan Puurakenne Oy:n kohteisiin oikein
"sihteerin" kanssa. Siitä ei ole selvyyttä millainen
ammattitaito sihteerillä oli ja mihin asiaan.
Velkasaneerausmies nautti kaikista mahdollisista eduista työaikana aina promillepitoisia juomia myöten tehtaan henkilökunnan nähden. Asianajaja Timo Nikula kertoi minulle myöhemmin, että asianajajien keskuudessa pelättiin, että velkasaneerausmiehet pilaavat koko asianajajakunnan maineen.
Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen
keskeytyksestä oli tehty Vaasan hovioikeudelle. Perusteluissa
mainitaan, että Alavieskan Puurakenne Oy:n Vaasan käräjäoikeuden
saneerausmenettelyn keskeyttämistä koskeva päätös on väärä.
Käräjäoikeus on jättänyt täysin huomiomatta
kassavirtalaskelmat pidemmällä tähtäyksellä sekä kaiken
yrityksen saneeraukseen eteen tehdyn työn.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen pohjaksi on hyväksytty
rahoituslaskelma, jonka ovat hyväksyneet sekä selvitysmiehet että
Kera Oy ja Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n edustajat. Yhtiö on
hämmästyttävän hyvin pystynyt seuraamaan hyväksyttyä
suunnitelmaa. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä
se, että selvittäjät ja suurimmat velkojat Kera Oy ja Arsenal Oy
muuttivat mieltään kesken saneerausmenettelyn. Edelleen maksukykyä
arvioitaessa on otettava huomioon se, että yhtiö olisi halunnut
myydä omistamansa Suomen Betonikattotiili Oy:n osakkeet. Kauppa
olisi syntynyt 370 000 markan kauppahinnalla, mutta selvittäjät
estivät kaupan.
Ottaen huomioon, että saneerauskulut ovat
tässä vaiheessa olleet näinkin valtaisat ja kuitenkin lopputulos
on saneerausmenettelyn keskeyttäminen, ei yhtiö voi välttyä
vaikutelmalta, etteiko asiassa olisi jotakin outoa.
Velkasaneerausmiesten yhtiöille oli maksettu jo yli miljoona
markkaa. Huomioiden kättöpääomasta maksetut saneerauskulut
voidaan todeta, että yhtiän käyttöpääomasta poisotettuna ne
tekevät siihen aikamoisen loven. Vaikka yhtiä hyväksyykin
kohtuulliset saneerauskulut, jotka sen käsityksen mukaan ovat noin
puolet laskutetusta määrästä, voidaan todeta, ettei kysymyksessä
ole yhtiän saneerauslaissa tarkoittama maksukyvyttömyys. Velkojien
kannalta hallittu saneeraus on parempi vaihtoehto kuin konkurssi,
kirjoitti asianajaja valituksessaan Vaasan
hovioikeudelle.
Saneerausmenettelyn aikana Alkavieskan
Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi otettiin Kera Oy:n kirjallisen
suosituksen perusteella kauppatieteen maisteri Jouni
Remes,
joka oli aikaisemmin toiminut alasajettujen yritysten
talouspäällikkönä sekä Sodankylän Osuuspankin johtajana.
Mielestämme Jouni Remes täytti saattohoitajan kriteerit. Tämän
havainnon teimme liian myöhään.
Uhtua Wood Oy:n edustajat
olivat kiinnostuneita Alavieskan Puurakenne Oy:n sahaustoiminnasta
syksyllä 1994, Kera Oy:n yritystutkija Huusko
oli
ilmoittanut heille, että Alavieskan Puurakenne Oy menee keväällä
1995 konkurssiin.
Alavieskan Puurakenne Oy oli aikanaan Suomen kolmanneksi suurin talotehdas, jonka kotipaikka oli Alavieska. Taloudellisen laman alkaessa 1990-luvun alussa APR oli Keski-Pohjan Säästopankin asiakas. Pankki kuului niin sanottuun mustaan tusinaan eli 12 taloudellisesti heikoimman säästöpankin joukkoon Suomessa. 22.10.1993 Esko Ahon hallitus hyväksyi SSP-sopimuksen, jossa päätettiin säästöpankkien pilkkomisesta ja toimialarationalisoinnista. Talonrakennusala kuului sopimuksen mukaan toimialarationalaisoinnin piiriin. Kera Oy:ssä perustettiin niin sanottu ruumiinpesuryhmä, jonka tarkoituksena oli poistaa markkinoilta Kera Oy:n rahoittamia yrityksiä uhkaavat yritykset. Alavieskan Puurakenne Oy ajettiin konkurssiin erikoisella tavalla vastoin tehtyjä sopimuksia. Konkurssipesän suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy. Konkurssipesänhoitajina toimivat varatuomarit Antti Latola ja Hannu Maskonen.
Vakaan
markan politiikka
Suomi
koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen
vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet
moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta
tuli tappava myrkky. Presidentti Mauno
Koivisto nimitti
Suomen Pankin johtajan Harri
Holkerin sinipunahallituksen.
Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka
kirjattiin Holkerin
hallituksen
ohjelmaan kuten myös Esko
Ahon hallituksen
ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin
keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat
eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä.
Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja
Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen
poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.
Koivisto
ei
toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen
johtokunnan jäsenet Rolf
Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja
Kalevi
Sorsa.
Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri
Erkki
Liikanen,
jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen
noususuhdanteessa.
Vahvan
markan politiikalla aiheutettiin Suomeen yli 500 000 ihmisen
työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli 280 000. Markkinoilta
poistettiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä ja itsemurhia tehtiin
Stakesin tilaston mukaan 14500. Voidaanko puhua
kansanmurhasta?
Koiviston
konklaavi on valtiopetos?
Tasavallan
presidentti Mauno
Koivisto kutsui
06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän
edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille
suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa
asioissa. Kokouskutsu oli Martti
Mannisen allekirjoittama
ja päivätty 16.04.1992.
Kokouksessa
teemoina olivat
1.
Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja
riippumattomuus
2.
Tuomioistuimen toiminnan arvostelu
Kokouksessa
johti puhetta silloinen KKO:n presidentti Heinonen.
Palveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno
Koivisto,
rouva Tellervo
Koivisto,
KKO:n presidentti Olavi
Heinonen,
oikeusneuvos Erkki-Juhani
Taipale,
oikeusneuvos Per
Lindholm,
KHO:n hallintoneuvos Pekka
Hallberg,
kihlakunnantuomari Markku
Arponen,
ylituomari Olli
Karikoski,
pormestari Juha
Kettunen,
Itä-Suomen HO:n presidentti Esko
Kilpeläinen,
Vaasan HO:n presidentti Erkki
Rintala,
oikeusneuvos Mikko
Tulokas,
professori Aulis
Aarnio,
apulaisprofessori Jukka
Kekkonen,
erikoistutkija Jyrki
Tala,
professori
Leena Kartio,
professori Olli
Mäenpää,
dosentti Juha
Pöyhönen,
professori Kirsti
Rissanen,
professori Kaarlo
Tuori,
oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka
Viljanen, Antti Kivivuori,
professori Jaakko
Uotila,
kansliapäällikkö Jaakko
Kalela,
erityisavustaja Martti
Manninen ja
Ratan johtaja Jorma
Aranko.
Suomen
perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat
tuomioistuimet.
KKO:n
päätöksistä on todettavissa, että oikeudenkäytön linjaus
muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden jälkeen pankkeja
suosivaksi.
Toukokuun
tuomarineuvoston kokous ei ollut ainoa laatuaan. Professori Kekkonen
oli
– Koivisto-kriittisyydestään huolimatta – erään kokouksen
pääalustajana. Tuolloin käsiteltiin lähinnä talousrikoksia ja
niiden tutkintaa. Presidentti ei kuitenkaan päässyt paikalle, vaan
iltaa isännöi oikeusministeri Matti
Louekoski.
Lopulta hänellekin tuli kiire, ja emännäksi siirtyi Tarja
Halonen.
Iltalehdessä
15.8.2005 Postipankin ex-pääjohtaja Seppo
Lindblom tunnustaa
syyllisyytensä pankkikriisiin.
Soitin
europarlamentaarikko Anneli
Jäätteenmäelle ja
kysyi ns. Koiviston konklaavista. Jäätteenmäki sanoi ettei hän
ole juuri tuohon palaveriin osallistunut, mutta hän on osallistunut
vastaaviin palavereihin. Tästä voidaan päätellä, että
pankkikriisin ja suuren laman totuuden salaaminen on poliittisesti
yhteisesti sovittu salaisuus. Mukana asioiden salaamisessa on kaikki
poliittiset puolueet. Oikeuslaitos on alistettu poliittisen valvonnan
alaisuuteen. Tästä kirjoitti Lakimiesuutiset lehdessä 2/2002
käräjätuomari Jussi
Nilsson.
Asiapaperit
salaisiksi
Presidentti
Mauno Koiviston presidentin linnassa 6.5.1992 järjestetyn
”tuomarineuvoston” asiakirjat on määrätty salaisiksi Koiviston
pyynnöstä ja tasavallan presidentti Tarja
Halosen määräyksestä.
-
Selvästihän Koivisto halusi vaikuttaa siihen, että oikeuslaitos ei
tekisi pankkien kannalta hankalia ratkaisuja, muistaa professori
Jukka Kekkonen vuosikymmen takaisen keskustelutilaisuuden
ilmapiiristä.
Myös
professori Heikki
Ylikankaan mukaan
Linnan tilaisuuden tarkoituksena oli koolle kutsuttujen arvovallalla
painostaa Korkein Oikeus tekemään Koivistolle mieleinen ratkaisu
pankkeja koskevassa asiassa. Koiviston palaverissa linjattiin
pankkikriisiin liittyvä oikeuskäytäntö pankkeja suosivaksi ja
velallisia tainnuttavaksi. Terveetkin pienyritykset olivat pankeille
lainsuojatonta riistaa. Luotot pantiin kerralla maksuun, vakuudet
rosvottiin laillisesti pankeille, jotka realisoivat ne päivän
hintaan ja kirjasivat voitot hyväkseen.
Jos
Koiviston seminaari kestäisi päivänvalon niin miksi asiakirjat on
pitänyt julistaa salaisiksi.
Asioista tarkemmin Jorma Jaakkolan kotisivuilla sekä youtubevideolla
http://jormajaakkola.fi/Koiviston_konklaavi
https://www.youtube.com/watch?v=qxYWewCG9M8
Salaiseksi julistettu SSP-Sopimus
Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1993 Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta. Jos asiakas toimi joillakin seuraavista toimialoista, niin pankeille annettiin vapaus poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin: kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu sijoittaminen, rakentaminen, vähittäiskauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta, vapaa-aikatoiminta. SSP-sopimus solmittiin pääministeri Esko Ahon hallituksen toimesta. Valtionvarainministerinä toimi Iiro Viinanen ja sisäministerinä Mauri Pekkarinen. Nämä kolme ministeriä muodostivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”. Suomen 1990-luvun pankkikriisissä ja suuren lamassa toteutettiin Suomen historian suurin omaisuuden ryöstö. Liituraitojen jäljiltä jäi kitumaan 280 000 elinkautista lumevelkavankia, joista 14 500 valitsi lopullisimman ratkaisun. Katkeraa kansaa kasvaa jo kahdessa sukupolvessa. Tuolloin ei ollut voimassa valtuuslakia eikä poikkeuslakeja. Kysymys on kiistatta rikollisesta toiminnasta.
Säästöpankkisopimus
https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY
Salaiseksi julistetun SSP-sopimuksen kirjallinen kopio on jo käräjäoikeudessa, koska olen toimittanut sen toisen asian yhteydessä.
”Tyhminkin
pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista
rahaa”
Keski-Pohjanmaan
Säästöpankin johtaja Korpela
sanoi
Seuralehden haastattelussa 15.11.2002, että ”katkaisimme
rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa.
Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaan kanssa, koska
valtio maksaa pankin luottotappiot”.
MOT-ohjelmassa
29.11.1999 saman pankin isännistöä 15 vuotta johtanut
toimitusjohtaja Antti
Ojala sanoo
näin: ”Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi
yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä, omien vakuuksien,
oman varallisuutensa paikkaamiseksi pankkitukea avatusta valtion
piikistä. Voidaan vetää suora johtopäätös, että
ongelma-asiakkaat oli pankille riski, mutta tässä poistu kerralla
riski ja oma vakavaraisuus parani”.
Pankit
puhdistivat mahdolliset ja epävarmat saatavansa pankkituen avulla ja
samalla poistettiin markkinoilta 60 000 elinkelpoista yritystä,
jotka olisi voitu pelastaa kohdistamalla pankkituki suoraan
yrityksille. Samalla aiheutettiin puolen miljoonan työttömän
armada Suomeen. Suomen valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin
talousvaikeuksissa ollut yrittäjä. Siksi terveitäkin yrityksiä
kaadettiin surutta. Konkursseissa kärsivät eniten yritysten
omistajat, joilta katosi tällä tavalla heidän elämäntyönsä,
ihmisarvonsa ja omaisuutensa. Luonnollisesti menettelystä kärsivät
heidän läheisensä, sukulaisensa, tuttavansa, takaajansa, yrityksen
työntekijät, toiset yritykset, tavarantoimittajat,
yhteistyökumppanit sekä kunnat, jotka menettivät verotuloja.
Kerrannaisvaikutukset olivat valtavat.
Kera
Oy:n ruumiinpesuryhmä
Kera
Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien mukaan ns. ruumiinpesuryhmä,
jonka tehtävänä oli pelastaa ns. Kera Oy:n rahoittamat
ongelmayritykset ja muuten minimoida tappiot. Tappioiden minimointiin
liittyi kilpailevien yritysten markkinoilta poistaminen yhdessä
pankkien kanssa. Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä toimi
varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja sitä johti
kehityspäällikkö Veikko Anttonen. On syytä epäillä, että
asiasta olivat tietoisia KTM:n yrityskehitysosasto, johtaja Olavi
Änkö ja
hallitusneuvos Sakari
Arkio sekä
KTM:n kansliapäällikkö Matti
Wuoria.
Talonrakennusalalla
kysyntä romahti vuoden 1989 14 000 talopaketista vuoden1995 2900
talopakettiin. Ylikapasiteettia muodostui rajusti. Vuoden 1992
tilinpäätöksien mukaan Suomen Taloteollisuuden tulos oli 80
miljoonaa markkaa miinuksella ja vierasta pääomaa oli 214 miljoonaa
markkaa, Honkarakenne Oy oli miinuksella 30 miljoonaa ja vierasta
pääomaa oli 242 miljoonaa markkaa, Pyhännän Rakennustuote Oy oli
miinuksella 20 miljoonaa markkaa ja vierasta pääomaa oli 100
miljoonaa markkaa. Alavieskan Puurakenne Oy oli Suomen kolmanneksi
suurin talotehdas, jonka tappio oli vuonna 1992 vain miljoona markkaa
tappiolla ja vierasta pääomaa oli 36 miljoonaa markkaa.
Kera
Oy:ssä päätettiin poistaa markkinoilta Alavieskan Puurakenne Oy,
koska sillä oli vähiten velkaa eikä sillä ollut vahvoja
taustavoimia, koska se oli vasemmistotaustainen perheyritys.
Alavieskan Puurakenne Oy joutui velkasaneeraukseen ja velkasaneeraus
keskeytettiin vastoin tehtyjä sopimuksia.
Velkasaneerausmiehet
asianajajat Juhani
Tuomaala ja
Lauri
Ylipukki rahastivat
muutaman kuukauden työstä reilusti yli miljoona markkaa. Sellaista
rahastusta ei kestä hyvänkään talouden omaava yritys.
Alavieskan
Puurakenne Oy piti Vaasan käräjäoikeuden velkasaneerauksen
keskeyttämispäätöstä vääränä. Käräjäoikeus oli jättänyt
täysin huomioimatta kassavirtalaskelmat pidemmällä tähtäyksellä
sekä kaiken yrityksen saneerauksen eteen tehdyn työn. Tulopuolta ja
ennusteita käräjäoikeus ei huomioinut.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen pohjaksi oli hyväksytty
rahoituslaskelma, jonka olivat hyväksyneet sekä selvitysmiehet että
Kera Oy ja Säästöpankki- SSP Oy:n edustajat. Tätä taustaa vasten
tuntuu käsittämättömältä, että velkasaneeraus keskeytettiin.
Velkasaneerausmiehet olivat estäneet myymästä Alavieskan
Puurakenne Oy:tä sen omistamia Suomen Betonikattotilli Oy:n
osakkeita. Kauppa olisi syntynyt 370 000 markan hinnalla. Sen sijaan
velkasaneerausmiehet lisäsivät kaikin keinoin yrityksen kuluja
jotta yritys saataisiin mahdollisimman nopeasti konkurssiin.
Alavieskan Puurakenne Oy:n entinen toimitusjohtaja Tapani Kääntä
arvelee, että velkasaneerausmiehet estivät 100 talokaupan
syntymisen. Tästä kaupasta olisi ollut mahdollisuus saada kaksi
miljoonaa markkaa etumaksua. Alavieskan Puurakenne Oy piti saada
konkurssiin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n tahdosta. Alavieskan Puurakenne
Oy oli Keski-Pohjanmaan Säästöpankin asiakas. SSP-sopimuksessa ko.
säästöpankin saatavat siirtyivät Arsenal Oy:lle.
Vakaan
markan politiikka johti Suomen taloudelliseen katastrofiin.
Tasavallan presidentti Mauno
Koivisto kutsui
6.5.1992 oikeusjärjestelmän edustajia presidentinlinnaan
kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille
suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niistä johtuvissa
rikosasioissa. Kokouksessa puhetta johti silloinen Korkeimman
oikeuden presidentti Olavi
Heinonen.
Pyysin
tasavallan presidentti Tarja
Haloselta tuon
kokouksen pöytäkirjoja todistusaineistoksi oikeuskäsittelyyn.
Vetosin EY:n tuomioistuimen päätökseen niin sanotussa Fortum
asiassa 15.7.2003. Tasavallan Presidentti Tarja
Halonen julisti
asiakirjat salaisiksi minulle 24.10.2005 lähettämässään
kirjeessä. Perusteluna oli presidentti Mauno
Koiviston pyyntö.
Säästöpankkisopimus
Pankkikriisin
varjossa Suomessa suoritettiin vallankaappaus, jossa pankeille
annettiin valtuudet jakaa kansalaisten varallisuus haluamallaan
tavalla. Poliittisen siunauksen ohjeistus sai Esko
Ahon hallituksen
ministerivaliokunnalta, johon kuului pääministerin lisäksi
valtionvarainministeri Iiro
Viinanen,
ministerit Mauri
Pekkarinen Keskusta,
Jan-Erik
Enestam Ruotsalainen
kansanpuolue ja Toimi
Kankaanniemi Kristilliset.
Menettelyn osana solmittiin 14.10.1993 SSP:n pilkkomissopimus, mikä
valtion puolesta allekirjoitettiin 22.10.1993. Sopimukseen sisältyi
nimetyillä aloilla toimivien yritysten vapaa realisointioikeus.
Tuomioistuinten tehtäväksi jäi tuomita pankkien vaatimusten
mukaan. Laillisuusvalvojat ja valtakunnansyyttäjä varmistivat
lainrikkojen syytesuojan. Säästöpankkisopimus julistettiin
salaiseksi. Käräjätuomari Jussi Nilsson kirjoitti Lakimiesuutiset
lehdessä n:o 2 vuonna 2002, että tuomarikunta on organisoitu
poliittisten valtaelinten alaisuuteen.
Tyhminkin
pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa
KEP:n
Säästöpankin johtaja Korpela
sanoi
Seuralehden haastattelussa 15.11.2002 väliotsikossa mainitut sanat.
Korpela
jatkaa,
että ”katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa
olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella
ongelma-asiakkaiden kanssa, koska valtio maksaa pankin
luottotappiot”.
MOT-ohjelmassa
29.11.1999 saman pankin isännistöä 15 vuotta johtanut
toimitusjohtaja Antti
Ojala sanoi
näin ” Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi
yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä, omien vakuuksien,
oman varallisuutensa paikkaamiseksi pankkitukea avatusta valtion
piikistä. Voidaan vetää suora johtopäätös, että
ongelma-asiakkaat olivat pankille riski, mutta tässä poistui
kerralla riski ja oma vakavaraisuus parani”.
Jälkien
peittely
Säästöpankkien
pilkkomissopimusta tehtäessä 22.10.1993 perustettiin
ongelmaluottoja varten omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy.
Perustamisvaiheessa yhtiöön siirrettiin n. 3600 lainaa ja
kesäkuuhun 1994 mennessä n. 34 000 lisää. Kaikkiaan Arsenaliin
siirrettiin lähes 80 000 ongelmaluottoa, joista luottotappiot
korvattiin siirtäjäpankeille m. 50 miljardin pankkituella eli
kansalaisten maksamilla verovaroilla. Arsenal sai salaiseksi
valtiontalouden tarkastusviraston raportin sillä perusteella, että
sille voi koitua vahinkoa raportin julkistamisesta. Valtiontalouden
tarkastusviraston mukaan Arsenalin on syytä varautua noin 500
miljoonan korvauksiin 13 yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On
todennäköistä, että raportissa oli vain jäävuoren huippu.
Raportin salaamisesta vastasi ministeri ja silloinen Vasemmistoliiton
puheenjohtaja Suvi Anne Siimes.
Aktiv
Hansa Oy ja C&A Finland Oy ostivat 31.3.2000 ministeri Suvi
Anne Siimeksen allekirjoittamalla
kauppakirjalla Arsenal omaisuudenhoitoyhtiöiden 12,2 miljardin
markan saatavat 5 %:lla todellisesta arvosta eli 600 miljoonalla
markalla. Ongelmaluottoja oli n. 60 000 kappaletta.
Nyt
näitä saatavia ulkomainen perintäyhtiö perii täydestä arvosta
korkealla korolla suomalaisilta kansalaisen kuolemaan saakka ja
eduskunnan päätöksellä vielä senkin jälkeen eli
kuolinpesältä.
Erikoista
kauppakirjassa on se, että ministeri myi nämä ongelmaluotot vaikka
Arsenal Oy:llä oli oma toimiva johto. Kauppasopimukseen sisältyy
vielä ns. korvausklausuuli, jonka mukaan jos sopimus puretaan niin
koko kauppasumma laukeaa maksettavaksi. Tämä korvausklausuuli on
perustuslain vastainen.
Velallisille
ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta selvitä veloistaan tuolla 5 %:n
summalla. Helsingin Sanomien 1.4.2000 uutisen mukaan osa lainoista
oli jo maksettu ja siis perintäkelvottomia. Perintäkelvottoman
velan luovuttamisesta perittäväksi on säädetty rikoslain 35 luvun
1-3 %:ssä (petos). Jo maksettujen lainojen perimisestä on
raportoitu Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa v. 2000.
Siinä todetaan, että n. 1000 tarkastetusta reklamaatiosta n. 100
todettiin aiheellisiksi. Lainaa ei ollut olemassa. Lisäksi noihin
myytyihin saataviin liittyi valtava määrä yrittäjien velkoja,
mikä merkitsee sitä, että nuo yrittäjät ovat lopun elämäänsä
velkahirressä ja Suomessa on yrittäjäpula.
Keskipohjan
Aluesäästöpankin johtaja Veikko
Korpela on
antamassaan haastattelussa myöntänyt pankkien perineen velkoja
kahteen kertaan. Samaan perintäongelmaan on kiinnitetty huomiota
myös Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa vuodelta 2000 ja
oikeusturva-asian neuvottelukunnan kertomuksessa vuosilta 2000-2001.
Postipankin entinen pääjohtaja Seppo Lindblom tunnustaa
syyllisyytensä Iltalehden haastattelussa 15.8.2005. Kristillisten
kansanedustaja Toimi Kankaanniemi myöntää, että pankit toimivat
rikollisesti. Pankit saattoivat vapaasti lähes ilman kontrollia
laittaa ongelma-asiakkaidensa luottoja tuohon roskapankin (Arsenalin)
piikkiin ja saada valtiolta täysimääräisen korvauksen noista
ongelmaluotoista, jotka se laittoi tuohon roskapankin piikkiin.
Lisäksi pankki tuhosi näiden ongelmaluottoja ottaneiden yrittäjien
yritykset ja omaisuuden sekä takaajien omaisuuden. Roskapankin
piikki oli auki ja rahalla ei ollut mitään takarajaa, sanoo
kansanedustaja Kankaanniemi. Nyt on päästy lamasta ulos, pankit
ovat rikkaita, mutta laman todelliset uhrit ovat hoitamatta, jatkaa
Kankaanniemi. Se on Lipposen kahden hallituksen
häpeä.
Johtopäätökset
Suomessa
pankkikriisi kosketti noin miljoonaa ihmistä, jotka joutuivat
kärsimään Suomen talouden ja poliittisten päättäjien
virhearvioinneista. Hinta on monen osalta äärettömän korkea.
Pankkikriisi jätettiin selvittämättä. Ei voi välttyä
vaikutelmalta, että asiasta on poliittinen sopimus suurimpien
puolueiden sekä Kristillisten, Vasemmistoliiton sekä Ruotsalaisen
kansanpuolueen kesken. Menettely on törkeä kansalaisten
perusoikeuksien ja oikeusturvan loukkaus. Se on ihmisoikeussopimusten
vastainen menettely.
Tietämättöminä ns. Koiviston konklaavista eli valtiopetoksesta, jossa pankit oli päätetty pelastaa tasavallan presidentin käskyllä ja tietämättöminä salaiseksi julistetusta SSP-sopimuksesta, jossa määriteltiin toimialaratinalisointi ja yritysten kaatamisperusteet tietyiltä toimialoita ja tietämättömänä siitä, että uuden yrityksen perustajien joukossa oli Kera Oy:n saattohoitaja Jouni Remes, joukko ihmisiä lähti perustamaan avoimin mielin ja rehellisin ajatuksin jatkajaa konkurssiin menneelle Alavieskan Puurakenne Oy:lle.
Kera Oy:n saattohoitajaksi myöhemmin tunnistamamme osakas Jouni Remes oli muiden osakkaiden tietämättä oli tehnyt Kera Oy:n kanssa seuraavan sopimuksen. Jos muut osakkaat olisivat tieeneet tällaisesta sopimuksesta niin koko yritystä ei olisi perustettu.
Kirjan sivu 276
Alavieskan Puurakenne Oy:n ja Euronio Oy:n (myöhemmin PR-Teollisuus Oy) väliset kauppasopimkset. Tässä kiinteistöjen kauppakirja
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä myi Euronio O:lle ( myöhemmin PR-Teollisuus Oy) 11.05.1995 kolmella eri kauppasopimuksella maa-alueet, koneet ja laitteet, tuoteoikeudet sekä keskeneräisen tilauskannan. Myyjinä toimivat väliaikaiset konkurssipesän hoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen. Heidän päämiehinään olivat Arsenal Oy ja Kera Oy. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät kiinteää omaisuutta konkurssisäännön 50 a §:n vastaisesti. He myivät toisen omaisuutta omanaan, koska heillä ei ollut esittää valtakirjoja. He toimivat maakaaren 2 luvun 3 §:n vastaisesti. He salasivat kaupanteossa 48 pantatut kiinnitykset kuten kauppasopimuksista käy ilmi. Niistä ei ole kauppasopimuksissa mitään mainintaa. Kysymyksessä oli törkeä petos.
Kaupanvahvistajan on toiminut tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka on toiminut syyttäjänä kaikissa kauppasopimuksista ja niistä johtuvissa oikeudenkäyneissä.
Kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari on toiminut esteellisenä syyttäjänä asioissani noin 20 vuoden ajan. Esteellisyys johtuu siitä, että syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut tai ainakin on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän käyttää syyteoikeutta ja arvoi näin omien toimiensa lainmukaisuutta. Kaupanvahvistuksesta näkyy, että Sulo Heiskari on vahvistanut lainvastaisen kaupan, sillä väliaikaiset pesänhoitajat eivät saa myydä kiinteää omaisuutta konkurssisäännon 50 §:n mukaan. Syyttäjä Heiskari on esteellinen syyttäjistä annetun lain mukaan.
Juristi Asko Keräsen talousrikosoikeudenkäynti yllätti syyttäjän ja tuomarin – Keränen tunnusti kaiken heti kättelyssä
Tämä todistusaineisto on jo käräjäoikeudessa valmiina, koska en ole valittanut tuomiosta.
U20/4572
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2020/03/u204572.html
Konkurssisääntö 50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aihetuvien kustannusten maksamiseksi.
Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1993.
Rikoslaki 19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769). Törkeä petos.
Jos petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät myös keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa 15 miljoonaa markkaa pienempi kuin kaupantekohetkellä ilmoitettiin. Konkurssipesänhoitajien Latolan ja Maskosen toiminta on ollut myös kauppakaaren vastaista. Törkeä petos oli 63 miljoonaa markkaa. Tilauskannan suuruudeksi myyjä oli ilmoittanut 26 miljoonaa markkaa. Asia näkyy Kalevan lehtileikkeessä, jonka kopio on kirjani sivulla 286. Kauppa oli siten myös kauppakaaren vastainen ja silloin voimassa olleen laki varallisuusoikeudellista oikeustoimista vastainen.
Kauppakaari
31.12.1734/3 9 §
Jos
tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin
varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös
ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää
väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä,
sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja
painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä
Rikoskaaressa.
Myös
laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää
tiettyjä ehtoja kaupantekemiselle eli kauppaehtojen
kohtuuttomuudelle.
30
§ Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan
petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen
olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen
tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.
31
§ Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä,
kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai
edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä
epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi
josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt
oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32
§ Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen
erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on
tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se,
johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt
tietää erehdyksestä.
33
§ Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön
saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että
niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota
oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy
olettaa niistä tietäneen.
37
§ Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi
kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se
huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava
huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa
tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Kauppalaki
27.3.1987/355 määrittelee irtaimen kaupan.
Tiedot
tavarasta 18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä
tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä
tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden
voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa
on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin
myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen
kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai
käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran
ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä
hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä
tiedoista.
Sellaisena
kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se
on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä
katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1)
tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa
antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa
vaikuttaneen kauppaan
2)
myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon
sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta
olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta
ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja
laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
3)
tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta
ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta
edellyttää.
Kaupanvahvistajaksi on kauppakirjojen mukaan merkitty tuleva syyttäjä Sulo Heiskari. Toinen kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa kirjallisesti ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Heino Virran todistus kirjan sivulla 294.
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja PR-talojen talomyyjä Arto Ranta-Ylitalo todistaa KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Kaupanvahvistaja-asetus edellyttää, että kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ovat paikalla, kun kaupat vahvistetaan. Näin ei ole ollut. Siksi kauppa on mitätön. Syyttäjä Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut syyttäjänä. Hän on varmasti esteellinen syyttäjistä annetun lain perusteella. Kiinteistokauppa on maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen sekä oikeudenkäymiskaaren vastainen. Arto Ranta-Ylitalon todistus on Erkki Ahon korkeimmalle oikeudelle tekemän tuomionpurkuhakemuksessa, mikä on toimitettu Oulun käräjäoikeuteen tässä asiassa R 20/925.
Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön
kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän
asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on
vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä
ollessa.
Kauppakirjasta
on käytävä ilmi:
1)
luovutustarkoitus;
2)
luovutettava kiinteistö;
3)
myyjä ja ostaja; sekä
4)
kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa
ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä
tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä
suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole
oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on
merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus
28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan
oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1
luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä
todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi
luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän
henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko
allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat
myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti
allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan
oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on
mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys
toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on
allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita
kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen
esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.
Oikeudenkäymiskaari
17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin
lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain
läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava
läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty,
sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1)
se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2)
se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta
toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka
jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3)
se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka
toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi
joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi
tehdään; taikka
4)
se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka
tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen
haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
Syyttäjän
tehtävät määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä
11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema ja tehtävät.
Syyttäjän
tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta
rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä
asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla.
Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut
toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta,
joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Esteellisyys
määritellään 12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4)
hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä
toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on
odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
6)
muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan
perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut kaikissa kauppasopimuksista käydyissä oikeudenkäynneissä ja niistä johtuvissa oikeudenkäynneissä esteellisenä syyttäjänä
Alavieskan Puurakene Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja Ylivieskan käräjäoikeuteen maksamattomista takauksista. Kirjani sivu 298. Haasteiden toimittamisesta asianosaisille vastaa syyttäjä Sulo Heiskari. Asiakirjassa on käräjäsihteerin käsin kirjoitettu teksti Tiedoksiannot? Huom. Aho, Koski ja Virta eivät ole palauttaneet tiedoksiantotodistuksia.
Syyttäjä Heiskari ei ollut lähettänyt tiedoksiantoja asianosaisille.
Asianosaisia käräjäoikeudessa oli edustanut heidän tietämättään ja ilman heidän valtakirjojaan ja toimeksiantojaan asianajaja Jouni Vihervalli. Valitimme asiasta Suomen Asianajajaliittoon. Kirjan sivu 299-300. Asianajaja Vihervalli tunnustaa, ettei hän ole edes keskustellut puhelimessa kantelijoiden kanssa.
K 96/531, PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236 International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003 Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu 26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361 ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506 asianomistajana Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537 asianomistaja Markku Koski
Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri
186/41/98, 217/22/98,
109/42/99, 239/42/99, 80/41/99, 108/41/99,
58/42/00, 83/42/00, 184/42/00,
2/42/01, 111/42/01, 142/42/01,
126/42/02, 198/42/02,
11/41/03,
137/42/04, 7/41/04, 63/41/04, 148/41/04, 155/41/04,
159/41/05,
136/41/08,
37/42/09, 74/42/09, 9/41/09, 155/21/09,
44/41/11,
96/21/12,
45/21/13
Lisäksi kirjoituksianne on diarioitu seuraaville diaarinumeroille:
2/92/08, 1/92/09, 2/82/10, 2/92/11, 2/92/12, 2/92/13 ja 2/92/14
Pidän raskauttavana tekijänä sitä, että tutkinnanjohtajana Tiina Sarparanta jo aikaisemmin oli jättänyt rikokset tutkimatta osittain samaa tapausta koskevassa asiassa. Siis laiminlyönyt virkavelvollisuutensa jo toisen kerran. Siten on syytä epäillä että hän toimi esteellisenä tutkinnanjohtajana.
Rikokset eivät ole vanhnetuneita, koska
ulosotto on voimassa ja pitää rikokset avoimena
rikoostutkintapyynnöt on tehty ajoissa ja asiat ovat olleet vireillä keskeytyksettä koko lähes 26 vuoden ajan
valtiopetos pitää rikokset avoimena
Vaatimukset
Kaikki ulosotossa olevat saatavani ovat syntyneet Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta. Vaadin ulosottoviranomaisia lopettamaan ulosoton välittömästi sekä palauttamaan minulle kaikki ulosmitatut saataavat korkoineen 30.06.1996 lähtien tähän päivään saakka 7 %:n korolla korkoa korolle menetelmällä.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n 11.05.1995 välisissä kauppasopimuksissa tehtiin törkeä petos, kun kauppasopimuksissa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset sekä ilmoitettiin tilauskanta 15 miljoonaa markkaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Törkeä petos oli kaikkiaan 63 miljoonaa markkaa.
Kaupanvahvistajana toimi henkilö, joka myöhemmin toimi syyttäjänä näistä kaupoista tehdyissä oikeudenkäynneissä. Kaupauvahvistajana toiminut syyttäjä Sulo Heiskari on siis esteellinen toimimaan syyttäjänä asioissa syyttäjistä annetun lain mukaan.
Kauppasopimuksen allekirjoittaja Heino Virta todistaa, ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Kauppavahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ole ollut paikalla kun kaupat on vahvistettu. Myyjillä ei ollut valtakirjoja myyjä kohdetta. Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maksonen myivät konkurssisäännön vastaisesti kiinteää toisen omaisuutta omanaan. Kauppakirjoja oli kaikkiaan kolme 1. kiinteistöjen ja maa-alueiden kauppakirja, 2. koneiden ja laitteiden kauppakrja 3. vaihto.omaisuuden ja ns. tuoteoikeuksien , sopimuskannan sekä keskeneräisten töiden kauppakrja. Vaihto.omaisuuden kauppoihin liittyi 1.530.000 markan takaus.
Myyjä tiesi, että myytävä kohde oli markkinoilta poistettavien listalla. Ostajien joukkoon oli Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella otettu henkilö, joka jonka oli tehnyt muiden osakkaiden tietämättä Kera Oy:n kanssa sopimuksen, josta hän ei kertonut muille osakkaille. Jos osakkaiden tiedossa olisi ollut tämä sopimus, niin koko yritystä ei olisi perustettu eikä kauppoja olisi tehty.
Salaisessa SSP-sopimuksessa oli määritelty toimiala rationalisointi ja yritysten kaatamisperusteet. SSP-sopimus ja PR-talojen konkurssivyyhti liittyvät kiinteästi toisiinsa. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat ns. Koiviston konklaavi, SSP-sopimus ja Aktiv Hansa-kauppa.
Euronio Oy:n nimi muutettiin myöhemmin PR-Teollisuus Oy:ksi. Myyjä purki tekemänsä kaupat. Kiinteistöjen kaupat purettiin lain vastaisesti 19.03.1996. Tuoteoikeuksien ja vaihto-omaisuuden kaupat purettiin 18.04.1996. Kun kauppasopimus purettiin niin liitännäisetkään eivät voineet jäädä voimaan. Näin takaukset poistuivat.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki väärillä tiedoilla PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin, koska kaupat oli purettu eikä loppuselvitystä ollut tehty. PR-Teollisuus Oy oli jo maksanut takauksen kohteena olevat 1.530 000 markkaa. Konkurssi siis haettiin väärillä tiedoilla. Konkurssi oli mahdollinen, koska haastehakemus asiassa oli lähetety varatuomari Paavo M. Petäjälle, joka antoi konkurssiasiassa väärän lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle PR-Teollisuus Oy:n hallituksen ja osakkaiden tietämättä. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa rikoksensa Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa. Paavo M. Petäjä ei ole asianajaja , koska hän on aikaisemmin saanut petostuomion.
Koska konkurssi oli laiton, niin silloinen asianjaja Asko Keränen pyysi valtakirjat valituksen tekemiseksi asiassa Vaasan Hovioikeuteen. Keränen sai valtakirjat asian hoitamiseksi, mutta hän jätti valituksen tekemättä. Entinen asianajaja ja nykyinen varatuomari Asko Keränen tunnustaa tekemänsä asian. Asko Keränen on tunnustanut muitakin rikoksia joiden johdosta hän sai ehdottoman vankeustuomion.
Takaukset tulivat uudelleen voimaan, kun konkurssituomio sai lain voiman eikä me osakkaat voida saada oikeutta muulla tavalla kuin hakemalla tuomion purkua korkeimmalta oikeudelta. Korkein oikeus ei ole purkanut vääriä tuomioita , koska minulla, Erkki Aholla, ei ole oikeudenkäymiskaaren edellyttämää pätevyyttä tuomionpurkujen hakemiseen. Lisäksi Ylivieskan oikeusaputoimisto on kieltäytynyt avustamasta asiassa ja Kalajoelta oleva asianajaja teki minulta salaa sellaisen tuomionpurkuhakemuksen jolla ei ollut edellytyksiä tuomionpurkuihin. Koska en saanut Suomesta asianajaja niin hankin ruotsalaisen asianajajan Haaparannasta. Hänellä oli oikeudet ajaa asioita Suomessa. Ylivieskan oikeusaputoimisto kieltäytyi avustamasta ruotsalaista asianajajaa.
Poliisi on koko ajan kieltäytynyt tutkimasta asioita. Näin syyttäjä Sulo Heiskari ja Hannu Maskonen sekä muut asianajajat saattoivat jatkaa toimintaansa perusteena väärä konkurssipäätös, mikä oli saanut lainvoiman koska silloinen asianajaja ja nykyinen varatuomari Asko Keränen oli jättänyt valituksen tekemättä.
Tämän johdosta olen joutunut kärsimään neljä konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion sekä 7 kunnianloukkaustuomiota, kun olen pyrkinyt saamaan oikeutta asioissa. Suuri syy on siinä, että poliisi on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja suojellut rikollisia. Ulosottoviranomaiset sekä asianomaiset vastuuministerit ovat olleet tietoisia asioista, mutta eivät ole ryhtyneet asian vaatimiin toimenpiteisiin.
Kaikki ulosottotuomioni perustuvat näihin Suomen valtion rikoksiin. Poliisi ei ole tutkinut/selvittänyt asioita ja syyttäjä ei ole nostanut syytteitä. Ehkä siihen on vaikuttanut se, että syyttäjä on ollut esteellinen ja asianosainen asioissa. On syytä epäillä, että hänellä on ollut tietty tarkoitus, kun on estänyt rikostutkinnat. Vaadin että kaikki ulosottotoimet keskeytetään oikeudenkäynnin ajaksi. Vaadin, että Suomen valtio palauttaa kaikki minulta perityt ulosotot korkoineen 30.06.1996 alkaen aina tähän päivään saakka 7 %:n korolla korkoa korolle menetelmän mukaisesti. Tarkoitus on että käräjäoikeuden päätöksen perusteella voidaan hakea Suomen valtiolta vahingonkorvauksia ja korkeimmalta oikeudelta tuomionpurkuja.
Vaadin, että ulosotto keskeytetään välittömästi. Vaadin, että ulosotto velvoitetaan palauttamaan kaikki ulosotossa peritys summat 30.06.1996 – 31.08.2020 7 %:n korolla korkoa korolle mentelmällä.
Kalajoella 22.08.2020
Erkki Aho
Merenojatie 9 B 16
85100 Kalajoki
044-3025948
Nimeni on Erkki Aho
Kommentit
Lähetä kommentti